Jukka Niemi Nurmeksen Osuusmeijerin toimitusjohtajana
Talousneuvos Onni Timosen terveydentila alkoi 1980-luvun alkaessa huolestuttavasti heikentyä, mistä syystä hän sanoi 6.1.1983 itsensä irti toimitusjohtajan tehtävistä. Hallintoneuvostolle osoittamassaan kirjelmässä Timonen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle tulevan kesälomansa päätyttyä seuraavana syksynä.
Tointa haki yksitoista henkilöä, joiden soveltuvuudesta tehtävään hallinnon puheenjohtajat kävivät neuvottelun Valion johdon kanssa. Kokouksessaan 18.3.1983 hallintoneuvosto valitsi Nurmeksen Osuusmeijerin uudeksi toimitusjohtajaksi maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Jukka Niemen. Valintahetkellä Niemi toimi Nivalan Osuusmeijerin teknillisenä johtajana.
Kuvateksti: "Valta vaihtuu, uusi mies astuu remmiin." Talousneuvos Onni Timonen (oikealla) luovuttaa toimitusjohtajan avainnipun agronomi Jukka Niemelle.
Jukka Niemen toimitusjohtajakautena - 1980-luvulla - osuusmeijeritoiminta Suomessa alkoi ajautua suurten muutosten kouriin. Säilyttääkseen tilityskyvyn riittävän korkealla meijerimiehet joutuivat ratkomaan monet toimintalinjaukset uudelleen. Koneiden ja laitteiden sekä automatisoinnin avulla haettiin lisää tehokkuutta jalostustoimintaan. Maidonjalostuksen sivutoimintoja sekä kuluja karsittiin ankaralla kädellä. Erikoistumalla korkealaatuisiin tuotteisiin ja jalosteisiin sekä meijereiden työnjaolla ja yhteistyöllä etsittiin valmistuskapasiteeteista mahdollisimman suurta hyötyä. Alkutuotannossa alettiin elää kiintiöiden aikaa, jolloin myös markkinointivastuuta siirrettiin tuottajille. Nurmeksen Osuusmeijerin vastaanottama maitomäärä pysytteli vielä tämän jakson 40 miljoonan kilon paremmalla puolella. Maidon laatu kohosi valtakunnallisesti huipputasolle.
Nurmeksen Osuusmeijerin viimeiset suuret investoinnit on toteutettu Jukka Niemen aikana. Niitä olivat jäävesilaitoksen uudistaminen, konttoritilojen laajentaminen, juustolan täydellinen uudistaminen, vanhan konttorirakennuksen korjaaminen sekä meijerin jätevesien saattaminen määräysten mukaisiksi. Erikoisen onnistuneeksi osoittautui tanskalaisten koneiden hankkiminen uusittuun juustolaan. Juuston laatu kohosi paremmaksi kuin milloinkaan aikaisemmin. Osuuskunnan taloudellinen tulos parani merkittävästi ja juustomestareille tarjoutui mahdollisuus huippuammattilaisina päästä juustoillaan maailmanmaineeseen.
Ajanjakso oli myös vanhojen järjestelmien purkamisen aikaa. Baarin toiminta lopetettiin heikon kannattavaisuuden takia. Yhteistyö Kainuun Osuusmeijerin kanssa johti nestemäisten maitovalmisteiden ja voin valmistuksen päättymiseen Nurmeksessa. Maidon keräilykuljetuksen ja rehujen jakelu annettiin yksityisille liikennöitsijöille. Autokaluston väheneminen teki tarpeettomaksi autokorjaamotoiminnan, mistä syystä korjaamokiinteistö tontteineen myytiin.
Toimitusjohtajana Jukka Niemi oli uuden linjan mies. Edeltäjänsä Onni Timosen tavoin hän ei halunnut puuttua arkipäivän pikkuasioihin, vaan rakennutti osuuskunnan toiminnoista selkeän organisaation. Siinä järjesteltiin koko yhteisön sisäinen toimivaltarakenne tehtävineen ja vastuineen. Kun Jukka Niemi oli asenteeltaan oman tiensä kulkija, hän jäi varsin yksinäiseksi, jolloin tarpeetontakin kuormaa kertyi hartioille. Oletettavasti se oli raskas tapa toimia, semminkin kun meijerin johdossa haettiin toimintalinjaa, minkä suunnasta ei ollut yksimielisyyttä. Asioidessaan Valiolla ja valtion keskusvirastoissa hallintomiehet saattoivat todeta Jukka Niemen nauttivan meijeripiireissä korkeaa ammattiarvostusta. Käytökseltään vaatimaton, hienoluonteinen kulttuurimies osoitti tarvittaessa myös pohjalaista suoruutta ja päättäväisyyttä, mikä johti hänen yllättävään irtisanoutumiseen tehtävästään.
Toimitusjohtajan katsauksessa vuodelta 1989 Jukka Niemi pohdiskeli tulevaisuutta näin: " Osuusmeijerijärjestön rakenteen kehittäminen etenee. Varsin suuria alueosuuskuntia on jo syntynyt ja uusia on ilmeisesti syntymässä tämän vuoden aikana. Ympäristön meijerirakenne on muuttumassa hyvin nopeasti. Nurmeksen Osuusmeijerikään ei voi elää täysin suojassa näiltä muutoksilta. Ne vaikuttavat meihin, tahdomme taikka emme. Kuluvan vuoden aikana joutuvat meijerin hallinto ja jäsenkunta määrittelemään kantansa näihin uusiin aluemeijerihankkeisiin ja valitsemaan Nurmeksen Osuusmeijerin linjan."
Heti seuraavan vuoden alussa, maaliskuussa 1990 meijerin tulevaisuuden toimintalinja tulikin hallinnon päätettäväksi. Nurmeksen Osuusmeijerin suhtautuminen yhteistyö vaihtoehtoihin tuli hallintoneuvoston päätettäväksi 28.3.1990. Toimitusjohtaja Jukka Niemen esiteltyä osuusmeijerikentässä vireillä olleita rakennekehityskaavailuja kokouksen tietoon saatettiin, että meijerin hallitus ja hallintoneuvoston puheenjohtajat ovat neuvotelleet Kainuun Osuusmeijerin vastaavien hallintohenkilöiden kanssa yhteistyön kehittämisestä. Kainuun Osuusmeijeri on ilmoittanut olevansa valmis pitkällekin menevään yhteistyöhön, jopa fuusioon saakka, ja antanut sitä koskevat neuvotteluvaltuudet edustajilleen. Neuvotteluissa oli sovittu, että Nurmeksen Osuusmeijeri ilmoittaa oman kantansa neuvottelujen jatkamisesta huhtikuun aikana.
Hallituksen esitys aiheutti kokouksessa vilkkaan ajatusten vaihdon. Sen päätyttyä todettiin, ettei hallintoneuvostolla ole nopeasti muuttuneessa rakennekehitysvaiheessa riittävästi tietoa ja perusteita valtuuksien antamiseen ehdotetun Kainuun, Sotkamon ja Nurmeksen osuusmeijereiden yhteisen osuuskunnan perustamiseksi. Neuvotteluvaltuudet annettiin vain yhteistyön edelleen lisäämisestä Kainuun Osuusmeijerin kanssa. Päätös aiheutti yllättävän voimakkaan vastareaktion esittelijässä. Toimitusjohtaja Jukka Niemi pyysi välittömästi eroa tehtävästään 1.5.1990 alkaen, koska katsoi olevansa siinä määrin eri mieltä hallintoneuvoston kanssa meijerin tulevaisuuden toimintalinjoista, ettei voinut enää jatkaa meijerin johdossa. Pitemmittä puheitta pyydetty ero myönnettiin.
Hallintoneuvoston hylättyä hallituksen esityksen, mihin myös hallintoneuvoston puheenjohtajat olivat ilmoittaneet aikaisemmin myönteisen suhtautumisensa, Jukka Niemi sanoutui irti toimitusjohtajan tehtävästä hallintoneuvoston kokouksessa .
Kun osuuskunnan tuotantorakenne oli kaventunut, rakennekehitys oli tulevaisuuden tosiasia ja meijerin palveluksessa oli ennestään useita kokeneita ammattimiehiä, toimitusjohtajan paikkaa lähdettiin nyt täyttämään oman talon sisältä. Samalla saataisiin kevennystä toimihenkilöorganisaatioon. Tässä tilanteessa meijerin hallintoneuvosto kokouksessaan vapunpäivänä valitsi toimitusjohtajaksi tuotannonjohtaja Kalevi Saarisen toukokuun 1990 alusta lukien.
|
|
